Voting

Monday, May 31, 2010

Tatu ja Patu -kakku

Joo, eli taas oli suuret suunnitelmat, mutta vähän turhan usein käy samalla tavalla, eli jätän viimeiseen iltaan kaiken. Nyt oli äitin synttärikakusta kyse, ja esikoinen oli jo hyvissä ajoin ilmoittanut että mummi haluaa Tatu ja Patu -kakun. Itse olin ajatellut kukkalaatikkoa, joten yhdistettiin nämä kaksi sitten: Tatu ja Patu jätskiä syömässä hiekkalaatikkoon kaivautuneena kukkapenkin vieressä. Olin kukkia tehdessä täysin unohtanut että marsipaaniruusujen tekoahan tässä piti opetella, ja Euroviisujen lomassa painelin vaan muotilla menemään... Kovin litteäksi siis jäi kukkapenkki. Eikä tuo värisommittelukaan kovin harmonista tai klassista ole :D Mutta Tatuun varsinkin olen suht tyytyväinen, ja poika tunnisti sankarit, joten lasken onnistumiseksi. Hiekkalaatikkoon unohtui tehdä reunat, joten viimehädässä mursin keksejä reunoiksi.
Kakussa on sisällä itsetehty karviaishillo (kirpeää) sekä raparperikreemi (raparperien keitinliemi + vaniljakreemijauhe + vispikerma), ja toisessa välissä ööööö, vadelma + mariannecrush + vispikerma kai. Hävisi ainakin ihan 5-0 karviaishillolle. Päällä ja reunoilla myös sitä raparperikreemiä, ihanaa :) Eli ei ainakaan turhan makea kakku tullut! (Paitsi sitten nuo koristeet tietysti, mutta harvapa niitä kai syö? Paitsi meidän pojat...) Raparperikreemistä piti tehdä vielä ruohikkoa, muttei ollut tarpeeksi jämäkkää tavaraa ja meni ihan plörinäksi koko homma, joten unohdin suosiolla.
Perhosia tein sekä sokerimassasta ihanilla uusilla muoteillani, että saksilla leikkaamalla vohvelipaperista. Aikas jännää tavaraa, ei maistu yhtään miltään! Sen puoleen ihan tervetullut lisä, ei ole sitten niin yltiömakeat koristelut välttämättä jos sitä käyttää osaan koristeista. Perhosten koristelujen kanssa vain kävi oudosti, sillä dr.Oetkerin tuubissa olevat koristelugeelit, joita talvella ei meinannut saada käsivoimin ulos puristettua, valuivat nyt kuumalla kelillä aivan holtittomana liemenä. Eivätkä myöskään kuivuneet vuorokaudessa, blaah. Aina oppii uutta, sen piikkiin tämäkin kakku siis taas :)

Tuesday, May 25, 2010

Raparperia, vihdoin!

Raparperi on niin taivaallista! Mutta miksi se kaikkien muiden pihalla rehottaa kuin rikkaruoho ja meillä se on nuutunut pikku sintti! Onneksi tädin pihalta sai jo kunnon varsia, ja täytyy vaan toivoa että joku noista neljästä omalla pihalla olevasta puskasta tänä vuonna antaisi satoa. Yhden suhteen olen varovaisen toiveikas. Raparperipiirakkaa oli pakko tehdä, mutta ohje ei ollut maailman onnistunein, tai siis lopputulos. Ihmeellisen littana ja kumimainen. Täytyy (taas) pyytää tädiltä sen kunnon piirakan ohje ja pitäytyä siinä vaan eikä aina kokeilla jotain uutta. Tämä on Ullan kokoamasta Pipareista Pitsikakkuun -kirjasta, ja pohjaan tuli 250g sulaa rasvaa, 2,5dl sokeria,5,5dl jauhoja, kardemummaa, 1tl leivinjauhetta 250g kermaviiliä, 2 munaa. Ja päälle siis raparperia :) Nyt jälkikäteen ajatellen aika vähän leivinjauhetta kun on kuitenkin noin raskas voinen taikina, vaikka tuosta voi, sokeri, jauho -seoksesta pari desiä otettiinkin päälle ripoteltavaksi ennen muiden aineiden sekoittamista. Tai sitten olin (taas) vaan huolimaton.

Raparpereistä kiehahti tolkuton määrä nestettä, 3dl!! Lisäsin sekaan vaniljakastikejauhepussin ja hieman mansikoita ja yritin sillä täyttää pullia. Kuten kuva kertoo, täyte posahti ilmoille pullan keskeltä tuhkaa ja laavaa sylkien. Mutta hyvältä maistui aamuteen kera pihalla sen jälkeen kun mummi oli hakenut lapset hoitoonsa päiväksi. Vaikka rauhassa kun saa kerrankin syödä niin mikä tahansa maistuu :)

Meinasin muuten lavastaa tähän kuvaan sievän pienen Pentikin mukin, mutta ketä minä huijaan... Meillä teetä juodaan tällaisista 0,5l teollisuussammioista nimittäin :)

Englannintuliaisia

Ystävä käväisi taas Englannissa ja sain iiiiison kassillisen kaikkea ihanaa!
  • Tuo sokerimassa (regal ice) on kyllä aivan sikamaisen halpaa siellä, markettitavaraa. Valkoista sekä viiden värin lajitelma oli tilauslistalla. (Laadusta en kyllä vielä tiedä, ei tullut aikanaan koskaan kokeiltua.)
  • Myöskään Wiltonin pastavärit eivät ole hinnalla pilattuja, 8 purkin setti n.15e!
  • Toivelistalla oli myös perhosmuotti, ja metallirasiassa niitä onkin montaa eri kokoa, sekä pari kukkaa ja lehteäkin.
  • Ihkuja muffinssivuokia tuli myös, sekä Nigellankin kehuma Bake-O-Glide leivinpaperi joka kehitetty erityisesti pikeerikoristeiden tekoa silmälläpitäen.
  • Vaniljauutetta pyysin myös tuomaan, sen käyttöön kun totuin saarella asuessani. Vaniljasokeri on kyllä ihanaa, mutta monissa britti/jenkkiohjeissa kun käsketään nestemäistä uutetta laittaa niin helpompi kun ei tarvitse mitään muunnoksia. Ja onhan tuo siis aivan taivaallista tavaraa!
  • Betty Crockerin valmista kakunkuorrutetta tuli purkillinen. Siellä maksaa alle 2e, Cittarissa melkein 6e... (Tuo tavara on aika korkealla listallani "asioita joita voisin syödä suoraan purkista") Painaa sen verran ettei sitä sieltä sentään enempiä raahaamaan kannata ryhtyä.
  • Uutuutena minulle on paketti syötävää ohutta vohvelipaperia. Varmasti sille voisi esim. maalata, jos ei marsipaanit tai muut massat oikein sytytä? Täytyy kokeilla. Iso osa näistä muuten on Dr.Oetkerin, joten voisi kuvitella ettei niiden saaminen joihinkin isoihin marketteihin aivan kohtuuttoman vaikeaa olisi kun muutakin tavaraa ko.firmalta on myynnissä, eli jakelukanava on kunnossa. Voisi varmaan aloittaa lähi-Cittarin kauppiaan painostamisen että ottaisi valikoimiin :) On siellä kaikkea muutakin hassua myynnissä jolla tuskin kovin laaja ostajakunta on!
  • Sitten oli vielä pari pakettia valmiskoristeita ja sokerina pohjalla pinkit cupcake servetit ja kertakäyttölautaset! Epäilen kyllä etten raaski noita ikinä käyttää :) Mutta varmaan oli siis puolet matkalaukun painosta mulle tavaraa, kiitos valtaisasti vielä :)

Thursday, May 13, 2010

Helatorstaiherkuttelua

Ihanilla muffinseilla voisin korvata tällä hetkellä vaikka jokaisen aterian, eikä lapsetkaan vissiin pahastuisi :) Aamiaismuffinsseja ajattelin viikonloppuna testata. Tänään tein ruuan höysteeksi ensimmäistä kertaa suolaisia muffinsseja. Etualalla olevat pizzamuffinssit eivät olleet mikään suuren suuri menestys meidän aikuisten mielestä, eli ensi kerralla enemmän juustoa :) Lapsiin kyllä upposi. Noihin tuli täysjyvävehnäjauhoja, leivinjauhetta, pizzamaustetta, kananmunaa, piimää, aurajuustomurua, kinkkusuikaleita ja kirsikkatomaattia. (Mitä pakkasesta/jääkaapista siis sattui löytymään) Päälle piti tulla juustoraastetta mutten jaksanut raastaa... Siksi siis aavistuksen liian kuivakka ehkä. Kun tekee vain puolikkaan taikinan niin toiselle puolelle muffinssipeltiä voikin sitten tehdä jälkkäriä :) Eli perus suklaamuffinssitaikina kuten edellisissä minimuffinsseissakin, tällä kertaa vaan laitoin "käpyjä" sisälle (herra Nirsolle jätin pari kävytöntä). Eli kokeilin (kuvassa vasemmalta oikealle) tuorejuustoa, Pandan lakritsimönjää sekä Nutellaa, ja jokainen oli toistaan parempi! Kuten kuvasta näkyy, lapsille onneksi kelpaa äitin kokeilut aina, ei ole "pakko" kaikkia itse syödä :)

Tuesday, May 11, 2010

Ostoksia


Kaikkee vähän ihanaa taas tullut hankittua kun oli synttärit ja muutenkin "tarve". Eli posti toi Ullanunelmista pinkkiä kimallejauhetta, kakunsiloittajan, tyllan munkkien täyttöä varten, yhden toisen tyllan sekä keksimuotin. (Kiitos vaan Minna :) ) Tiimarista mukaan tarttui koristeraappa, Wiltonin koristekuviopainosetti sekä ihania minimuffinssivuokia. Kodin ykkösessä on kaikkea taivaallista cupcake-aiheista turhaketta, mutta onneksi tarvitsin tietysti säilytysrasian kaikelle tälle uudelle tarpeistolle, ja kahvinsäilytyspurkinkin olin jo jokin aika sitten rikkonut, joten sellaisenkin tarpeen itselleni perustelin. On kyllä niin söde tölkki että pitäisköhän alkaa juomaan kahvia. Ja nyt huomaan että kuvasta puuttuu myös silikoninen leivonta-alusta jollaisen myös hankin.

Suklaaminimuffinssi

Aivan tolkuton leipomisvimma yllättänyt. Johtuu varmasti tuosta lokakuuta muistuttavasta säästä että tekee jatkuvasti mieli jotain uunilämpimäistä. Tuollaisia supersuloisia minimuffinssivuokia löysin Tiimarista, kun sinne viimeinkin oli tullut jo kauan odottamiani kakkutarvikkeita. Valikoima vaan oli hieman köyhä, varsinkin kun en ole häitä järjestämässä. Sellaista tilpehöörää olisi ollut enemmänkin.

Muffinssi/cupcake keskustelua seuranneena tuli mieleen kuinka paljon se valmistustapa lopputulokseen vaikuttaakaan. Ajattelin testata Annalta aikoinaan saatua mahtavaa suklaamuffinssiresptiä, jossa käsketään vaahdottaa ensin sokeri ja rasva, ja muutenkin on monivaiheinen ja siksi hieman työläs, joskin palkitseva resepti. Heitin sitten vaan kaikki aineet yhteen kulhoon (voin tilalla käytin juoksevaa rypsivalmistetta) ja hiukan haarukalla sekoittelin (Nigellaa lainatakseni: "a little casual stirring"), ja a vot! Eipä tämä emäntä ainakaan noissa puuhissa sähkövatkaimeen koske, sen verran mainio lopputulos. Tuon viimeisen muffinssin lapsen suusta lähes vein, kun oli "pakko" saada kuva blogiin ;)
Elikkäs:
  • 2dl jauhoa + 1tl leivinjauhetta + hippunen soodaa
  • 1dl sokeria
  • 2rkl kaakaojauhoa
  • 100g tummaa suklaata rouheena
näihin kuiva-aineisiin lisätään
  • 1 kananmuna
  • 1dl piimää
  • 1/2dl juoksevaa kasvirasvaa tai rypsiöljyä
Ja oliskos tuosta tullut 24 minimuffinssia. 200 asteessa keskitasolla 13min. Isompia tietysti sitten kauemmin. Tuo on puolen taikinan ohje, kun en viitsinyt kokonaisella satsilla kokeilla, jos vaikka olisi mennyt ihan pilalle. Vähempikin suklaamäärä riittää, ts. osan voi säästää koristeluun. Kokeilin uutta TuttiFrutti-crushia noiden päällä ja tajuttoman hyvää oli. Että sori nyt vaan Anna että bastardoin sun ohjeesi. Voin korvaukseksi tehdä sulle satsin näitä vaikka :)

Sunday, May 9, 2010

Koristellut porkkana-ananasmuffinssit tuorejuustokuorrutuksella

Tällaisia tein heti SLY:ltäni saamasta Sunnuntain muffinssimixistä. Lisäsin tölkin ananasta antamaan mehevyyttä. Huomasin että pussin takana oli sama vinkki. Great minds jne... ;) Täytyy myöntää että olin hieman epäileväinen niin maun kuin koostumuksenkin suhteen, mutta nämä olivat (ikävä kyllä) parempia kuin yhdetkään itse koskaan tekemäni muffinssit :( Tiedän kyllä jo miksi, olen aina sekoittanut, (jopa vispannut!!) taikinan hengiltä, muttei silti ole kivaa että teollinen puolivalmiste on parempaa kuin itsetehty. Noh, oppia ikä kaikki. Päälle laitoin Sunnuntain sitruunanmakuista tuorejuustontyyppistä kasvirasvavalmistetta (oi mikä sanakukkanen) jota värjäsin puolella tipalla pastaväriä. On kyllä tolkuttoman riittoisaa tavaraa tämä uusi tuttavuus. Ei niin pientä määrää meinaa saada näin suurpiirteinen emäntä otettuakaan purkista etteikö tulisi liikaa. Pikkuporkkanat marsipaania, kukkanen sokerimassaa ja ihan muotilla painettu. Nämä on siis muffinsseja, mutta koristelin ne silti ikäänkuin olisivat kuppikakkuja, hui! ;)

Tein näitä anopille vietäväksi, mutta olin tyystin unohtanut että hän on porkkana-allerginen. Meinasi tulla hupaisa äitienpäiväylläri ensiapureissuineen...Onneksi ei ehtinyt maistaa ennenkuin tuli raaka-aineet puheeksi! Äitienpäiväkakkua en tänä vuonna teekkään, ihan valmiiseen pöytään kun mennäänkin koko suku. Kiva näinkin :)

Ja sitten hieman avautumista: olen periaatteessa hieman cupcake-villityksen vallassa, vaikken jenkkijuttuja muuten niin fanitakkaan. Mutta jokin koko värimaailmassa ja suloisuudessa ja syötävyydessä silti kiehtoo. Verrattuna kakkujen massiivisuuteen cupcaket ovat helpompia ja lähestyttävämpiä ja vähemmän tosikkomaisia, leikkisämpiä. Häiritsevintä niissä ei minusta olekaan ylitsepursuavaisuus, krumeluurit ja pynttääminen, vaan niiden merkitys individualistisen kulttuuri-imperialismin käsikassarana. Ajatelkaapa vaikka jenkkityylistä hääcupcaketornia; missä on symbolisuus, yhdessä jakaminen joka hääkakkuun liitetään? Kaiken kun voi saada juuri sellaisena kuin haluaa, mitään kompromisseja tai myönnytyksiä ei tarvitse tehdä. Sama haikailuni liittyy sähköiseen viestintään, ei synny yhdistäviä kokemuksia kun kaiken halumansa voi suodattaa, ei tarvitse "sietää." Elämänpiirit eriytyvät ja syntyy vain erilaisia alakulttuureja joilla ei ole toisistaan mitään tietoa tai mitään tarttumapintoja. Ja se vähentää ymmärrystä, suvaitsevaisuutta, ja se on mielestäni sekä surullista että vaarallista. Niin, ja ne kaikki syövät erilaisia cupcakeja!!! :D Hyvähän se tietysti on ettei kaikki vain katso Metsoloita ja käy saunassa olutpullo kädessä; en suinkaan haikaile yhteiskuntaa jossa vaihtoehtoja ei olisi, mutta tuntuu että jotain väistämättä myös menetetään kun ei enää murreta yhteistä leipää, edes symbolisesti. Että silleen.

Friday, May 7, 2010

SLY11-paketti

Jee, eka SLY-pakettini ikinä :) Eilen oli kyllä paras mahdollinen päivä ihanalle yllätykselle, muuten oli melko tylsää, keittiön putkesta pulppus vettä lattialle (onneks huomattiin ajoissa), auton öljynvaihdossa laskuttivat triplahinnan mainostettuun verrattuna ja käytiin katsomassa mahtavan vaikuttava Miesten vuoro -dokumentti ja parkua vollotin alusta loppuun. Mutta tällainen aurinkoisen pirtsakka ja tooooosi kiva paketti sai kyllä hymyn takaisin kasvoille. Eli suurkiitos SLY:lleni!
Paketista (jonka muiden SLY:läisten tapaan revin auki heti postin parkkipaikalla) paljastui:
  • Sunnuntain porkkanakakku-mix (porkkanakakkua meinasinkin tehdä seuraavaksi, tällä onnistuu helpommin, jee)
  • muffinssivuokia
  • mantelirouhetta
  • sitruunatiivistettä
  • Marimekon upeita servettejä (olivat lopussa, omilla synttäreillä piti käyttää lasten muumi-servettejä!)
  • "unelmakääretorttu"pyyhesetti!!!!
  • sekä Hello Kitty saippuakuplia (ei kuvassa, sillä lapset jo kävivät jaolla ja tuolla viimassa ja vesisateessa niitä jo puhalleltiin, hih)
  • niin ja itsetehty pirtsakka kortti
Oli todella hyvin koottu paketti, ja hyvin mieleinen. Kaikille tulee ehdottomasti käyttöä, esikoinen olisi heti halunnut ruveta leipomaan mutta nukkumaanmenoaika esti.

Monday, May 3, 2010

Vappuinen tilkkukakku





Oi voi, taas olen vuotta vanhempi ja tyylitaju ei ainakaan ole klassistumaan päin :D Tarkoituksena oli siis tehdä omaksi syntymäpäiväkakuksi hurmaavan tyylikkään suloinen tilkkukakku, jollaisia ulkomaisilla blogeilla olen jonkin verran nähnyt ja jollaiset ainakin Ewelynillä ja Kyökkipiika Katilla on lähiaikoina olleet esillä. Vaalean ruskeaa, vaalean sinistä ja hailakkaa pinkkiä. Ah :) Mutta sitten... Aina käy samalla tavalla! Sisustuksessakin periaatteessa ihailen tyylikästä skandinaavista niukkuutta tai "shabby chic" valkeutta, mutta oma koti näyttää enemmän basaarilta :) Tuli siis basaarikakku. "Olis tuossa vähän vihreetä, ja keltanen olis jännä siinä, ja sit jos niihin maalais vielä jotain kuvioita, ja pistäis pitsiä, ja sydämiä, ja punoksia, ja..." Napit jätin sitten laittamatta kuitenkin :) Enkä myöskään mitään glitter-hässäköitä laittanut. Päälle piti tulla vielä iso keltainen TAXI-kyltti kaverin taksiluvan kunniaksi, mutta sitten loppui aika kesken. Alunperin ajattelin tehdä tuosta mad hatter/topsy turvy -kakunkin, mutten sitten uskaltanutkaan. Ensi kerralla sitten.
Päällisen tilkut marsipaania (vaaleansiniset sokerimassaa), "ompeleet" on koristelugeeliä. Tilkkujen kiinnittäminen olikin hauskaa, elintarvikevärillä maalatut kohdat kun eivät olleetkaan kuivuneet...Päälimmäisenä marsipaanille maalattu ruusukuvio, koska halusin sellaistakin kokeilla. Pääsi hieman kuivahtamaan joten ei asettunut nätisti reunalta. Ensimmäistä kertaa myös sokerikreemin tekoa kokeilin, ja piti tosi hyvin, ei yhtään olleet värit juosseet tai muutenkaan kakku hajonnut jääkaappiin yön aikana, jee :)

Sisältö oli hiukan silkkoa. Yksikään kolmesta kerroksesta ei ollut kauhesti omaan mieleen. Pitäisi joskus tehdä sellaista mistä varmasti tykkää, mutta aina vaan pakko kokeilla jotain uutta. Kyllä tästä kunnon sokeripäänsäryn sai :) Niin, ja taas oli aivan kohtuuttoman kokoinen kakku! Ensi kerralla siis opettelemme tekemään pienen kakun.

  • alin kerros: mansikka margarita, eli margarita juomajauheseosta 1/2 pss, purkki kermaa, pakasterasiallinen mansikoita, kaksi liivatetta (varmuudeksi, ettei lysähdä koko torni) ja pikku purkki ranskankermaa. (Jostain olen lukenut että rankankermalisä täytteessä olis ihanaa, mutta ei omaan suuhun kyllä sopinut. Makuja on moneksi, onneksi.) Tätä jäi, tein pikku leivoksia pakkaseen lopusta, omnomnom...
  • keskikerros: kirsikka-valkosuklaa, kermaa, kirsikkahilloa joitain lusikallisia (n.desi) ja 2/3 levyä Pandan valkosuklaata sulatettuna. Tää oli huippumakeaa, varsinkin kun päällinen oli niin äklöä. Toimisi ehkä rahkalla raikastettuna ja kermakakun sisällä paremmin. Vaikka kyllä tästä joku sokerihiiri tykkäs :)
  • Ylin kerros oli suht perussettiä, eli kermaa, mustikkahilloa ja vaniljatuorejuustoa.
  • Kakkupohjat oli sienikakkua jota oli kärvennetty uunissa oikein koko rahalla. Melkein 1,5h... Ei toimi munakello näköjään, jos olin muistanut edes päälle laittaa. Olisi kootessa pitänyt kostuttaa vielä reippaammin, mutten uskaltanut ettei muutu mössöksi.

Tässä vielä ennen tikkaamista. Omalla kameralla ei saa mitään lähikuvia otettua. Jospa joku vieraista olisi saanut jonkun nätin detalji-kuvan? (Edit: Kiitsa Anna kuvista :) )