Voting

Monday, September 12, 2011

Hello Kitty -kakku

Pitkään aikaan ei ole tullut tänne päivitettyä kakkuja, vaikka eipä niitä montaa ole tullut viime aikoina tehtyäkkään. On ollut olevinaan niin paljon muuta tekemistä tai muuten huonot olosuhteet että olen kieltäytynyt melkolailla kaikista kakkuilumahdollisuuksista. Ja päivittäminen muutenkin on tökkinyt, nytkin kuvan lataaminen onnistui vasta neljännellä yrittämällä...
Tämä Hello Kitty meni eilen lasten pikkuserkun 4v juhliin, sillä sankaritar oli toivonut samanlaista kakkua kuin viime vuonnakin. Rusetin sijaan laitoin varastosta kukkia koristeeksi, ja pintaankaan en jaksanut vaahtismassaa ryhtyä vaivaamaan vaan valmiina kaapissa olevalla valkosuklaamassalla mentiin. Välissä mango-kerma-rahka-liivate -ratkaisu. Kyllä huomaa ettei ole tullut kakkupohjia leivottua, sillä tämä ei oikein onnistunut. Lässähti keskeltä ja rakennekaan ei ollut sellainen pehmeä. Siksipä kakku jäi tavallista matalammaksi kun pohjaa piti veistellä. Silti riitti ;)

Monday, June 13, 2011

Äitin 60v mansikkakakut

Äiti täytti tässä hetki sitten 60 vuotta ja työpaikoilleen vein tällaiset perus mansikkakermakakut. Pakko taas on myöntää, (vaikka se tiukkaa tekeekin,) että tuo makuyhdistelmä se vaan on kuningas :) Äiti ei oikein tuppaa luottamaan minuun näissä asioissa, ja ehkä syystä. Niinpä nuo aiemmat hääkakut olivatkin myös testi: jos ne onnistuisivat niin saisin tehdä hänelle synttärikakut :) Mutta makujen kanssa mitään riskejä ei saanut ottaa, eikä massoja tai muita hömpötyksiä laittaa: sokerikakkupohja, mansikoita ja kermaa. Kostutus on vaniljamaidolla, välissä mansikkahillo/mansikkamurska + vispikerma + mansikanpalaset. Pursotukset myös vispikermaa, paitsi pikkukakussa pursotukset flora vispiä, joka kyllä maussa jää kauas kärkisijoilta kun vain mansikan kanssa yhdistää. Muuten kyllä tykkään florasta silloin kun maku tulee muista aineksista.


Tein kakut tosiaan pari viikkoa sitten, ja saman päivän aamuna onnistuin löytämään yhden rasiallisen kotimaisia mansikoita. Edellisenä päivänä vielä vedin vesiperän. Siksipä lohkoin mansikat, näyttävämpää kun pitää niukalla määrällä pärjätä. Mansikoiden alla mansikkahilloa tarttumapintana ja mansikkamehukiille päällä. Uudella isolla silikonisudilla oli ihan ilo läiskiä hyytelöä pintaan. Isompi kakku oli siinä 9 munan paikkeilla vissiin, ja pienempi 1-2 munan. Olen jotenkin kuvitellut isoimman vuokani olevan 30cm halkaisijaltaan, mutta eihän se olekaan kuin 28cm! Hyvin mahtui kuitenkin. Ovat alkaneet nuo sokerikakkupohjat onnistumaan vihdoin melko tasalaatuisesti, nytkin jäi jopa hieman koholle kakkupohjan keskusta! Isompi kakku oli kuulemma ollut syöjämäärään nähden valtaisa, mutta minkäs voit jos syöjämäärä ilmoitetaan reilusti yläkanttiin... Ei noita 28cm vuuassa paistettuja kyllä kermakakkuina voisi oikein tehdä, tulee isommissakin kakkukuvuissa reunat vastaan ja menee pursotukset lyttyyn. Tuo koripunos nyt oli "littanin" tyyli jonka keksin ja sekin taisi hieman ottaa osumaa kakkukuvusta. Hieman glitteriä ja helmiä piti ripotella reunoille, en vaan osaa antaa olla :) Tätä settiä onkin luvassa lisää, kolme mansikkakakkua tälle viikolle. Onneksi kotimaisten saatavuustilanne on huimasti parantunut :) Ja onneksi helle meni muualle, yli 30 asteessa en olisi uunia ruvennut päälle laittamaan tai kerman vatkaamista edes kokeilemaan!

Tuesday, May 17, 2011

Vihreät liljat ja koukerot -hääkakut

Viikonloppuna Tommi ja Ansku juhlivat ihanan kauniita häitään ja sain mielettömän kunnian tehdä kakut juhliin. Ainoa jota jännitti kakut enemmän kuin itseäni, oli äitini ;) Mutta kaikki meni hyvin, loppujen lopuksi, vaikka lauantaiaamuna kirosinkin kuin merirosvo. (Onneksi lapset oli hoidossa mummilassa.) Kakkuja tein kolme, noin 10 munan kukin, ja hyvin riittivät n.70 hengen häihin. Tuli vaan hieman korkeampia kuin alunperin oli tarkoitus, sillä 30 sentin vuuaksi luulemani olikin vaan 28 senttinen :) Eipä ne yhtään leveämpinä olisi kupujen alle mahtuneetkaan. Nytkin laitin liljat päälle vasta juhlapaikalla, ei tarpeeksi isoja kakkukupuja kai tehdäkään

 Kakkuihin valikoitui muutamista vaihtoehdoista täytteeksi caipirinha-mousse, ja limen raikkaus saikin monet vieraista tulemaan kiittelemään. Kakkupohjat onnistuivat ennätysmäisen hyvin, ihanan pehmeitä ja kuohkeita. Ehkä siihen pikkuhiljaa alkaa joku tuntuma tulla. Yleensä käytän poikkeuksetta luomu-munia, mutten muistanut tilata taaskaan luomupiiristä, ja kaupassa oli vain Rainbown luomumunia, enkä ole saanut niillä kunnon vaahtoa kertaakaan. Ihmeen "vetisiä". Niinpä nyt mentiin vapailla munilla. Spritella kostutin. Välissä siis Flora vispi, sitruunatuorejuusto ja caipirinha-jauhetta, ja tietty sipaukset kaupan lime curdia limemehulla pehmitettynä. Olivatkin sitten viimeiset caipirinha-pussit, nyt täytyy opetella itse tekemään. Onneksi jotkut bloggaajat jo näyttävät tehneen erinomaista tutkimustyötä sillä saralla :)


Kakun päällinen onkin tämän kakkuepisodin stressi-osuus. Eli morsiusparille menin valkosuklaamassaa ehdottamaan ja koekakuissa ihan ok käyttäytyikin. Ensimmäinen ongelma oli saatavuudessa, eli Suomesta loppu, samoin kaikista brittikaupoista joilla edes suht järkevät toimituskulut. Niinpä tilasin glukoosia(siirappia) ja tein lisää massaa itse :) Tosin edellisenä iltana vasta, ettei liian tipalle olisi mennyt...

En oikein löytänyt hakemaani ohjetta, joten tein vähän fiilispohjalta, eli 200g valkosuklaata + 100g glukoosisiirappia lämmitetään/sulatetaan erikseen ja sitten parilla reilulla pyöräytyksellä vaivataan sekaisin (pistin mukaan myös teelusikallisen glyserolia) Ihanan pehmeää ja sileää massaa tuosta noin vaan! Tuon massan sekoitin 300g sokerimassaa ettei kovettuisi kylmässä kakun päällä ihan mahdottomaksi leikata. Kokeilin myös vaalea siirappi + sokerivesi hässäkkää jolle löysin reseptin jostain blogista, mutta se meni ihan kaameaksi, ei sillä kakkua kuorruta. Tosi rakeista, öljyistä ja ällöä.

Kakkuja kun aloin päällystämään niin ajattelin vielä kaupan massan olevan parempaa, mutta massa oli hieman reunoilta kuivahtanut, ja ikäviä kovia murusia pääsi mukaan vaikka leikkasin aika isoja paloja pois. Saman olin jo koekakkuja tehdessä huomannut, ja jo silloin harmitti kalliin massan hukkaan heittäminen. Nyt ketutti vielä enemmän kun nypin pieniä muruja ja kaulin aina uudelleen. Eikä massa kaikesta työstämisestä huolimatta laskeutunut kauniisti, vaan alareuna oli ikävän murtuilevan pönäkkä. Sen paikkasin vihreällä marsipaanireunuksella, mutta harmitti silti. Itse tehty massa sen sijaan... taivaallista työstettävää! Pakko laittaa lähikuva kuinka silkkisen tasainen pinta sillä tuli :) niin, ja maistuikin paremmalta, eli enpä (tässäkään asiassa) kaupan valmisjuttuihin enää koske!
Pinnat on koristeltu kuviomaton kiemuroita candy meltsillä täyttäen. En uskaltanut vapaalla kädellä vetää vaan hankin tuon kauan himoitsemani kuviomaton. Enpä tuota meltsiäkään kyllä enää tilaa, vaan värjään itse valkosuklaan jos tarve tulee. Jähmettyi aivan sairaan nopeasti ja oli hankalaa värjättävää (piti vähän vaalentaa valmissävyä) Pikkukukat ja liljat sokerimassaa, liljojen heteet riisinuudelia. Pinnalla "muutama" suihkaus helmiäisspraytä :)


Wednesday, May 11, 2011

"Leikitään leikkiä, ötökkää ja hämähäkinseittiä"

Kummitädin kyläilyn kunniaksi leivottiin taas näitä superhelppoja "3-vuotiaskin osaa" suklaamuffinseja, tiskiä tulee yksi kippo ja yksi haarukka, aikaa menee noin viis minuuttia, eli leikki-ikäisen keskittymiskyvyn verran. Ohje onkin tuolla jo ylhäällä, joten en laita uudestaan. Lasten yksi lempilauluista tällä hetkellä on Pariisin kevään Teippileikki, josta koristeluidea. Eihän perhoset kai virallisesti ötököitä ole, mutta niitä oli valmiina joten niillä mentiin. Toisissa hämähäkinseitti lakukastikkeesta. Ötökät eivät ole just nyt kovin pop, esikoinen kammoaa niitä aivan kuin äitinsäkin. Minä tosin vain amppareita ja paarmoja, jälkikasvu näköjään kaikkia "kärpäsiä"...

Thursday, May 5, 2011

Mansikkamangoröyhelö

 Tänä vuonna omia synttäreitä, vappua ja hääpäivää (kätevä juhlasuma) juhlittiin kahdessa osassa. Ensimmäisestä kakusta en kehdannut kuvaa ottaa, kermat vaan lätkin veitsellä päälle ja heitin strösseliä ja Smartieseja pälle. Ei mennyt aikataulutus ihan putkeen nimittäin, munkkien paistaminen veikin luultua kauemmin. Välissä oli vadelmahilloa, lakkahilloa ja vaniljakastike/kermaa. Oli niin hyvää että seuraavalle päivälle piti ottaa pakkasesta pikkukakku jossa valmiina täytteenä oli mango-passiomousse. Välillä tulee tehtyä liikaa täytettä ja niitä sitten on kätevä pakkasesta ottaa hätävaraksi.
Päälle pursottelin uudella isolla röyhelötyllalla (taitaa olla oikealta nimeltään joku lehtitylla) röyhelöä. Olishan tuon käyttöä johonkin ensin voinut opetella ennenkuin kakun päälle. Tai voinut edes tarttumapinnan kermasta levittää pursotusten alle... Mutta kiva tylla, tulee kyllä vakikäyttöön. Päälle otin pakastimesta viimeisen vadelmarasian, mutta paljastuikin kakun päälle laitettaessa viimeiseksi mansikkarasiaksi. Olivat aivan minipieniä, pikkurillinpään kokoisia. Päällä liivatemehuliemi joka kuvassa kiiltää hurjasti. Pari kukkaa varastosta iskin päälle. Ei oikein ota tuo ruusu onnistuakseen, lisää harjoitusta :) Hyvää oli tämäkin, kaik mänt.

Monday, April 25, 2011

Pääsiäisen kiemurakakku

 Tällaisella jämäkakulla päätettiin pääsiäisateria, eli sisällä edellisistä hääkoekakuista ylijääneet mousset ja kermat. Päällä valkosuklaamassa ja reunoilla marsipaania. Saumat huomaamattomasti peitetty napeilla ;)
Päälle ajattelin tehdä sellaiset tyylikkään yksinkertaiset kiehkurat kuin kaikissa blogeissa olen nähnyt. En sit malttanut jättää pariin kiehkuraan, ja ennenkuin huomasinkaan oli kakun pinta täynnä. Mahtui sinne sentään pari kukkaa vielä sekaan. Iso kukka on jokin toistaiseksi tunnistamaton liljan ja orkidean risteymä. Enemmän on aina enemmän :)

Saturday, April 23, 2011

Vihreä lilja/ vihreä orkidea -koehääkakut

 Saan kunnian tehdä ihka ensimmäiset hääkakkuni Tommin ja Anskun häihin ensi kuussa. (iiiiiiiikkk....!!) Halusin kokeilla ideoita livenä, ja samalla hääpari sai maistaa muutamia makuja joita oli toivelistalla. Tein kolme pientä kakkua, yhteensä ehkä n.3-4 munan taikina, ja makuja sain siis viisi maistatettavaksi. Lime- ja mangomousset (omat ehdotukseni) päätyivät toiseen kakkuun ja valkosuklaa-passionhedelmä sekä banaanisurvos-lakkamousse toiseen. Pienenä sydämenä tein vielä vadelma-diplomaattikreemitäytteen.
 Kakut on päällystetty valkosuklaamassalla, joka on kyllä ihanaa työstettävää. Itse en valkosuklaasta niin hirmuisesti välitä, mutta tässä oli maku melko mieto, ei liian äklömakea. Mutta väkisinhän nuo kaulittavat kuorrutteet makeita ovat kaikki. Ensimmäinen päällystettävä kakku ei mennyt ihan putkeen, sillä jätin massan turhan paksuksi eikä alareunaa saanut rypyttömäksi millään, meinasi murtua massa. Tuohon toiseen alla tulevaan kakkuun onneksi meni mainiosti. On jotenkin jämäkämpää kuin marsipaanit sun muut, ei tule heti sellaista pelkoa että sulaa kakun päälle. Tähän ensimmäiseen kakkuun yritin pensselillä ja laimennetuilla pastaväreillä piirreskellä köynnöksiä ja koukeroita vaalean vihreällä sekä mustalla. Köynnösten seassa pieniä sokerimassakukkasia. Liljat päällä myös sokerimassaa.
 Tässä minisydänvuuassa paistettu minikakkunen. Tähän ensin kokeilin tuota maalaamista, mutta ei oikein ottanut väri kiinni ja levisi ikävästi. Kevyt tomusokerointi isommissa kakuissa onneksi korjasi asian.
 Kolmanteen kakkuun väsäsin orkidean fantasiasukulaisia... Kaverit eivät olleetkaan täysin kuivat, eilen illalla kun vasta tein, ja nehän hajosivat kun nostin kakun päälle. Orkideamuotti olis ehkä hyvä hankinta, nää kun eivät ihan oikeaoppisia tosiaan ole :)
 Koristeluun koetin tehdä samaa köynnösideaa, mutta pursottamalla. Musta on lakutahnaa ja vihreä ensi kertaa kokeilemaani candy melts:iä. Väri tosin turhan tumma, joten tarvitsee vaalentaa jos tuohon päädytään. Jännitti ihan pirusti se pursottaminen ja käsi tärisi niin ettei tuosta tullut oikein sellainen kuin hain. Tunnelma on enemmänkin ugrilais-slaavilainen perinnehuivi kuin graafinen pelkistetty tyylikkyys :) Kaikki kakut spreijattu helmiäisellä.

Saturday, March 26, 2011

Räjähtänyt tulivuori jolta dinosaurukset ovat paenneet

Tämä on herra Nirson ensimmäinen kakku, esikoinen oli tiukkana että isin pitää tehdä hänen nimpparikakkunsa, ja siinä tulee olla päärynää ja viinirypäleitä ja kermaa, ja dinosaurus ja tulivuori. Tässä taiteilijan näkemys asiakkaan toiveista :) Eli tulivuori (Brunbergin suukko) on purkautunut ja levittänyt tuhkaa koko saaren päälle, ja laava (mansikkahillo) purkautuu kohti merta. Dinosaurukset ovat joutuneet pakenemaan viereiselle mokkapala-saarelle. Sisällä mansikkaa, banaania ja kermaa, tietysti. Ja onhan se aivan paras makuyhdistelmä. Ihan tässä jo rupesi odottamaan kesää ja tuoreita mansikoita :) Nirso siis teki kakun aivan alusta alkaen itse, pohjan ja kaikki. Vähän mä oon ylpee :)

Salama-kakku

 Kuopuksen toisille synttäreille oli sitten ihan pakko saada "samala", ja muumikakun piirtämisestä innostuneena päätin kokeilla maalaamista. Eikä mitään ennakkovalmisteluja tietenkään voi tehdä, vaan märälle sokerimassalevylle pastaväreillä, levy kakun pinnalle, pursotukset ja kakku tarjolle... Voishan sitä joskus stressiään helpottaa ja tehdä ennakkoon. On kyllä niin paljon helpompaa ja nopeampaa kuin marsipaaniukkeleiden väsääminen että taidan lasten toiveiden rajoissa siirtyä tähän levymaalaustyyliin. Ei ole sukulaisillakaan sitten niin paljoa marsipaania noukittavana lautasen reunalle :)
Nyt löysin jo oikean tyllan, mutta taitaa vaan olla aivan liian pieni hakemaani tarkoitukseen. Ehkä sitä on "pakko" vielä hiukan täydentää kakkutarvikevarastoja :) Nyt nuo päällispursotukset jo olivat suht ok. Sisällä banoffee-tyyppinen ratkaisu, mutta aiiiiiiivan törkeän makea ainakin tämä toteutus, päätä alkoi särkeä palan syötyäni! Tuskin tulee uudelleen kokeiltua.

Nasu ja Puh -kakku

 Taas sarjassamme superpursotukset, ja jälleen valitsin vahingossa saman väärän tyllan kuin edellisessä muumikakussakin. Virheistä ei näköjään ole pakko oppia... Tämä kakku tuli kuopuksen 2v synttäreille, ja kakun aihetoive vaihtui niin monta kertaa päivässä että annoin periksi ja arvoin Nalle Puhin. Välissä taisi olla ööööö lime ja suklaa? Tai jotain muuta, ei voi muistaa. Koristeet marsipaania ja kick-patukkaa. Jälkimmäistä pitäisi saada jostain valmiiksi kuorittuna kilotavarana, pikkupatukat vähän turhan hankalia jos pitäisi joku isompi musta homma väkertää.
 Suihkin kakun päälle vähän helmiäistä ja nomparelleja, että Nasun ja Puhin ja mehiläisten  synttäribileet olisivat hieman juhlavammat. Puhin silmät olivat kyllä ihan mahdottomat tehdä, on se niin piraattiversion näköinen kuin vain olla voi... Pahaa teki katsoa kun poitsut vetivät nuo nyrkkiensä kokoiset hahmot parilla haukkaisulla. Ei niille kakku kyllä enää paljon maistunut noiden jälkeen :)

Muumikakku


Vähän jäänyt tämä bloggailu, muutamasta loppuvuoden kakusta ei tullut edes kuvia otettua. Kuopuksen nimppareita juhlittiin tammikuun lopulla, sairastelujen lomassa. Kokeilin ekaa kertaa piirtämistä sokerimassalle kun ei oikein inspiroinut marsipaaniväkertäminen. Muumi oli toiveena. Ei vaan tullut mieleen jättää reunoille saumavaraa pursotuksille, joten hieman jäi kuva peittoon. Ensi kerralla taas viisaampi. Välissä päärynä ja suklaa muistaakseni. Pursotukset on kaikissa kakuissa ihan rutussa. Olen nyt ihan tarkoituksella tehnyt kermareunaisia kakkuja että saisi edes jonkinlaista näppituntumaa tuohon, mutta aina vaan ovat tuollaiset parkinson-pursotukset, käsi väpättäen tehty. Ja liian pienillä tyllilla ehkä yritän, ja liian pienellä kermamäärällä, niin että päällispursotuksista jää pari kiekuraa vajaiksi ja löysiksi.