Salama-autokakku

Tällainen Salama McQueen lähti Rafaelin 2v-synttäreille. Lasken ulkonäön onnistuneeksi koska 2,5v esikoinen tunnisti "salamariiniksi" :D

Sisällä mango-persikkamousse sekä mansikkakermahässäkkä. Ja jälleen kerran flora vispi petti :( Tarvinnee ryhtyä merkin vaihtoon, ei tästä tuu mitään. Eli ei ilmavuutta laisinkaan vaan jämähti välittömästi ranskankermaksi. Pinta ei tällä kertaa ollut vaahtista, vaan sokerimassaa, sillä epäilin että noin punaiseksi värjättäessä olisi pitänyt olla sitä no-taste-red väriä. Käytin mansikkatomusokeria sokerimassan maun peittämiseksi. Koska päällinen oli sokerimassaa oli alle pakko laittaa kreemi. Sokerikreemin siis tein, eli tuplamäärä tomusokeria voihin nähden + ruokalusikallinen nestettä. Pakko oli lämmittää mikrossa että sai leviämään kunnolla. Taidan kokeilla seuraavaksi muulla reseptillä. Kaikki koristeet myös sokerimassaa. Renkaat oli aivan liian pienet koska olin ne tehnyt jo aiemmin. Tai siis oikeastaan kakku oli liian iso.

 Taustalla uusi ihana keittokirjateline :)

Villen hallibilekakut / Batman ja Internet

Huokaus... Sitä käyttää tunti tolkulla aikaa kakun näyttävyyteen muttei viitsi käyttää kahtaa minuuttia ottaakseen kunnon kuvaa kakusta. Tämä kuitenkin oli siis päivänsankarin itse toivoma kakku. Juhlista on jo sen verran monta aikaa että nyt en kyllä ihan muista mitä mahtoi sisällä olla turkinpippurimoussen lisäksi. Taisi olla muuten laksitsimousse :) Eli joku määrä kermaa, rahkaa ja pari liivatetta, sekä kaksi pussia Pandan lacksuu lakritsimönjää (kauppanimi siis, ei mikään itsekeksitty halventava termi :) ) Turkinpipurimousse hiukan pissi, sillä siihen käyttämäni vispikerma oli totaalikuraa. Ei ollut mitään normaalissa valikoimassa olevaa, vaan jonkun pienen meijerin ehkä koe-erä tms. Oi miksi on aina pakko kokeilla uutta! Yön tuossa vaiheessa muut kermat oli loppu joten näillä mentiin. Liivattella sen sai jämäkäksi, mutta aamulla oli loppukin kuohkeus kermasta hävinnyt ja kerros lissahtanut pahasti. Vaahtismassa päällä onneksi oli osan kosteudesta imenyt, ettei kakku sentään uinut, mutta melkoisesti harmitti. Eli siinä siis kerma+rahka+liivateseoksen joukkoon tuli 1,5pss tehosekoittimilla murskaksi pistettyä turkinpippuria, omnomnom...

Päällinen vaahtismassaa. Toinen puoli happamista omenavaahtiksista tehtyä (Apple Sourz tms.), ja vaikka/koska niissä on pieni karkkisisus tuli massasta helpointa ikinä muovailla. Oli ihan ilo vaivata ja kaulia :) Salmiakkivaahtispinta oli toiveena, mutta Repe Sorsan verenpaineennostattajavaahtiksia ei löytynyt yhdestäkään Turun alueen kaupasta, liekö vedetty markkinoilta. Joten perusvaahtiksiin sekoitin sitten turkinpippuritomua. Täysin tasaisesti se ei massaan levittynyt, mutta ajattelin että teollisuushallissa pidettävien konemusiikki(tekno? mitä vaan, jytkettä)bileiden tunnelmaan ehkä pieni rosoisuus sopii. Vaahtismassa kaulittu tähti-silikonialustan päällä ja elintarvikeväreillä maalasin parit tähdet vastakkaisella värillä enemmän näkyviin. Logo päällä on Kick-patukoista muovailtu. Hyvää oli tämäkin, tietty ;)

Tämä kyllä itkettää vieläkin. Hyvää se oli ja kaikki meni, ei siinä mitään, ja ihan tuhotultahan se näytti kun eka pala oli otettu, mutta silti :(

Eli tässä inspiraationa The IT Crowd niminen tv-sarja jonka faneja veljeni kanssa ollaan. Tämä on sisäpiirin vitsi siis kyseisestä sarjasta, eli tämä on Internetti. (Musta laatikko jossa punainen valo päällä.) Toteutus hieman tökki. Kinuskin keittäminen kick-patukoista osoittautui kinkkiseksi puuhaksi vaikka luin idean saatuani että tätä muutkin ovat soveltaneet. Pelkkä pinta olisikin onnistunut tasaisesti, mutta sen valuttamista reunoille en ollut ennen kokeillut. Katastrofi. Nostellessani vadille valunutta kinuskia takaisin kakun päälle tajusin sen mutavyöryn tavoin raapineen maata mukanaan. Kakun pinta siis oli murusista möykkyisen kinuskin peitossa. Loppukinuski menikin sitten pinnan saamiseen syötävän näköiseksi ja reunat jäivät omilleen. Riisipaperille sitten kirjoitin elintarviketussilla ohjelman käyttämällä fontilla pari "Internet" episodiin liittyvää repliikkiä ja lisäsin reunoille. (The Elders of the Internet know who you are. sekä Demagnetized by the Hawk himself.) Riisipaperi ikävä kyllä imi rasvaa kinuskista, joten huokaus tosiaan. Kaiken lisäksi kakku oli liian suuri yhellekään tarjoilualustalleni. 

Mutta oli kyllä tosi hyvää, sisällä suklaamousse sekä piparminttumousse. Ajatuksena siis että kakku oli kuin sukulaku ja minttulaku! :) Piparminttua ei mistään yön siinä vaiheessa kun idean sain tietenkään enää olisi saanut, mutta löysin karkkikaapista joulusta jääneitä candy caneseja, eli sellaisia vanhan piian sääriluuntapaisia karkkeja (polka?) joita kuusenkoristeena käytetään. Ja eikun tehosekoitimeen. Lapset eivät heränneet meteliin ihme kyllä :) Jopa herra Nirso, joka ensin yökkäili (tällekin) ajatukselle, myönsi että se oli oikeastaan ihan hyvää ja otti toisenkin palan :) Ja lapset taisivat ottaa kolmannenkin... :D

Villen hallibilekakut / Hazard

Hallibileisiin, jotka siis olivat myös veljen synttäribileet, oli arviolta tulossa noin 50 henkeä, ja illan kestonkin kannalta päädyin kolmeen kakkuun. Tämä oli niistä viimeisin, mutta kuvanlaatu on tasainen läpi koko illan... :)

Kyseessä caipirinha juustokakku, maidoton sellainen. Tai niin luulin, mutta vasta kakun tehtyäni tajusin että Dominokeksien täyte varmasti on jotain maitohässäkkää. Eipä sillä merkitystä ollut, ei kakkua maidottomana toivottu oltu. Eli kaksi purkkia sitruunatuore"juustoa", kaksi purkkia Sunnuntai vispattavaa valkoista vaahtojuttua, (mitä lie, enpä ole ostamassa toiste. Kesti aivan tolkuttoman kauan vispaantua.) kaksi pussia caipirinha drink mix -jauhoa, n.puoli desiä limemehutiivistettä ja kolme liivatetta. Pohjalla siis perus dominomuru + rasva. Päällä paketti lime jell-o hyytelöä jonka hyydytin omaan kippoonsa ja viskoin epämääräiseksi biohasardiksi kakun päälle.

Kakkua ympäröi valkosuklaa "transferi" jossa lukee "Police line, do not cross." Pesin ja säästin kalvon jolla aiemmin käyttämäni kaupasta ostettu transferi oli, piirsin siihen tummasuklaalla tekstin ja sen jähmetyttyä kaadoin päälle keltaiseksi värjäämääni valkosuklaata. Hyvin toimi, vaikka hiukan teksti sotkeentuikin levittäessäni valkosuklaata jota oli aivan liian vähän. 

Koristeet on sokerimassaa joihin pensselillä maalasin varoituskuviot (myrkky, biohasardi, säteily ja laser.) pastavärillä. Taustan sivelin suklaalla etteivät sulaisi hyytelön päälle, ja hyvin toimi.

 Tässä vielä kuva boolista jossa siis kuivajäätä :) Sillä ne kakutkin sai pysymään minuakin tyydyttäneessä lämpötilassa yllättävän pitkään.

 

Villen tähtikakku

Pikkuveli täytti 30v, miten sellainen voi edes olla mahdollista?!? Tämä kakku oli sukulaiskahvilla, ja tais nuo meidän pikkukaverit syödä suurimman osan :) Ihan perus sokerikakkupohja, välissä monien kehuma valkosuklaakermavaahto. Toisessa välissä sipaisu karhunvatukkahilloa ja toisessa lime curdia. Oli liian äitelää mun mielestä, ja varsinkin kun hellettä oli ihan tarpeeksi niin ei voinut edes perus kermakakkua oikein tehdä vaan päällä oli vaahtismassa, joten makeutta ei puuttunut...

Päälliseen kokeilin tuollaista tähtikuviointimattoa joka oli superalennuksessa ja siten siis saatava ;) Sopi pikkuveljen kakkuun kun on fyysikko ja ollaan oltu avaruusihmisiä lapsesta asti. Vaikeeta oli kyllä sen käyttö, kuviot ei tulleet kovin siististi esiin vaan niistä jäi "varjot". Massa siis liikkui suhteessa alustaan. Kokeilin molemmin päin, eli alusta alla ja päällä ja molempi pahempi. Lopulta en jaksanut enää vaan sai luvan kelvata.

Haasteellinen keli oli kuvata valkoista kakkua, pitäis ehtiä opetella tuosta kamerasta muutakin kuin automaattisäädöt vissiin.

SLY11-heinäkuu

Ihanan paketin taas sain postista :) Tämän kierroksen teemana oli omena, ja pakettini sisälsi seuraavaa:

• Makoisat omena- ja päärynäreseptit -kirja, jossa jokainen ohje on kokeilemisen arvoinen. Tämä on todella mahtava, sillä omenasta ei meidän suvussa tule puute omena-aikaan, ja jokainen uusi resepti on enemmän kuin tervetullut!
• Reilun kaupan ruokokidesokeria (paahtovanuukkaan päälle ainakin ajattelin)
  
• kanelia (tätä kuluu meillä tolkuttomasti jahka omenakausi avaa syksyn ja talven leipomiset)
• vaniljamousseainekset, aivan uusi tuttavuus, kivaa :)
• valkosuklaata
• uskollinen ystävä -teetä

Ihanassa kortissa (joka ei näköjään päässyt kuvaan) oli paljastus, eli salaisena leivontaystävänäni on tällä kierroksella ollut Mari Tonttulasta! Kiitos valtaisasti, on ollut todella miellyttävä "tutustua" :) Ja lämpimät kiitokset myös emoille! Varmasti osallistun tähän hupiin taas uudelleenkin, vaikka seuraava kierros nyt väliin jääkin.

Sisustuskutsukakku/ Annan ei-synttärikakku

Tätä kakkua stressasin hieman, ja helteiden vuoksi sekä plan A että plan B tulivat hylätyiksi. Ei ole 28 astetta keittiössä oikea aika opetella brush embroideryä, eli pitsimäisen kuvion aikaansaamista pikeerillä ja siveltimillä. Viileämmällä sitten. Toinen idea oli tehdä tyynykakku, eli pillow cake, koska sisustuskutsuista oli kyse. Tässäkin sama ongelma, eli kakun leikkely ja muotoilu olisi ollut ehkä kylmäketjun kannalta riski. (Olen hieman hysteerikko tuon kylmäketjun kanssa.)

Eli päädyin tuota suklaatransferia kokeilemaan; tulee kyllä niin helposti näyttävää jälkeä! Esimerkiksi Kakkusankarilla on todella mainiot ohjeet transferin käytölle, täällä. Ja ensi kerralla on taas hieman viisaampi ja antaa suklaan hieman jämähtää kalvon päälle ennenkuin sen kakun reunaan nostaa niin ei kaikki paikat sotkeennu... Saumakohdan peitin tyylikkään huomaamattomasti pienillä kukilla :) Olin yllättynyt kuinka helposti suklaata leikkasi. Oli siis taloussuklaan ja valkoisen leivontamuklaan sekoitusta.

Päällinen on myös uutta tuttavuutta, eli chocolate silk -massaa. Todella helppoa ja pehmeää käsitellä, mielestäni helpompaa kuin vaahtis-, sokeri tai marsipaanimassat, ja hyvän makuistakin vielä, suklaalle maistuu! Kukat sokerimassan ja marsipaanin sekoitusta.


Sisällä kakussa perus sokerikakkupohja joka taas onnistui, jee :) Ei paljon tarvinut munia lämmitellä kyllä. Ensimmäistä kertaa kokeilin paistaa mummilan kiertoilmauunissa pohjat, kolme kerrallaan, ja onnistui. Kotona en ole uuniin koskenutkaan viime aikoina. Täytetoiveena oli persikka- ja mangomousset. Eli valmis mango-passiomoussepussi +maito, tölkki mangoa soseutettuna/ tölkki persikkaa soseutettuna, purkki tuorejuustoa, vaahtoutuvaa vaniljakastiketta, liivatteita 6kpl, 2prk vispiä. (ärr murr, pirun ranskankerma ei meinannut purkista tulla ulos eikä vaahtoon tullut lainkan ilmavuutta, samantien jämähti. Ärsyttää nuo Floran ongelmat kun tietää että ei ole mikään yksittäistapaus vaikka mulle ekaa kertaa sattuikin.) Tuota jäi yli niin että ison kakun yhteen väliin riitäisi. Mutta kun teen näitä aina vähän mitä kaapista sattuu löytymään -periaatteella. Eipä tuo ole niin noko nuukaa, kyllä niille loppumousseille aina jokin loppusijoitus on löytynyt :)

Olen aikas tyytyväinen näihin kukkasiin. Kokeilin ruusuja monellakin eri tapaa ja taisin löytää oman suosikin.

Niin ja tuo teksti on "Ceci n'est pas une fleur." (Tämä ei ole kukka.) Magritte-viitaus siis. Synttärisankari Annan toiveena kun oli jokin tekstinpätkä kakun päälle, (Mikään puutarhaviittaushan ei valitettavasti enää tule kyseeseen, aivan eri mielleyhtymät nykyisin...) ja olin juuri lukenut Magrittesta ja surrealisteista. Kuuluisa Ceci n'est pas une pipe (Tämä ei ole piippu) -maalaus siis, jossa kuva piipusta ja tuo teksti. Vaikka reproduktio olisi kuinka realistinen, se ei silti koskaan voi saavuttaa kaikkia todellisuuden ulottuvuuksia, jokin jää aina uupumaan. Siispä "tämäkään ei ole kukka." Koristelutuubisuklaa ja elintarviketussi riisipaperille ;)

Kolmen suklaan vaniljamuffinsit

Oli vaan pakko tehdä muffinseja vaikka tuskallinen kuumuus muuten uunin käytön onkin estänyt. Mutta koska oltiin illaksi lähdössä kylään niin eipä tarvinnut kuumuutta kotona kärsiä. Kuiva-aineet olin jo laittanut valmiiseen pussiin kun piti juhannuksena jo tehdä, mutta muuta mählättävää oli jo niin yllin kyllin että silloin jäi. On kyllä sitten maailman helpoin homma, onnistuu jopa 2,5 vuotiaalta kun äiti hieman jeesaa vieressä. Kuiva-aineet pussista kulhoon, märät aineet päälle (käytän aina sunnuntain juoksevaa, superhelppoa kun ees mitään sulattelemisia ei tarvita) ja haarukalla hieman sörkitään taikinan oloiseksi. Tällä kertaa sekaan laitettiin n.125g taikapapuja, eli Kultasuklaan kolmen suklaan nappeja. Ensimmäistä kertaa kokeilussa ja uuuh oli herkkuja, hintansa väärti. (Tai ehkä suklaa aina on.) Sitten 200 asteiseen uuniin n.20-25min, riippuu koosta.

Perus vaniljamuffinsitaikina

4,5dl vehnäjäuhoja
2,5dl sokeria
2,5tl leivinjauhetta
0,5tl suolaa
2tl vaniljasokeria

2dl maitoa
2 munaa
75g/75ml rasvaa


Oli kyllä taas niin kuningasidea mulla, eli kaikki taikina ei mahtunutkaan uuteen, ensimmäistä kertaa käytössä olevaan minimuffinssipeltiin (jonka ostin vaikka piti ostaa uudet kesäkengät. Erinomainen vaihtokauppa :) ) Lopputaikinasta siis 6 normaalikokoista muffaria. Ei sitten pellit mahtuneetkaan uuniin nätisti vierekkäin vaikka näin oletin... Hieman limittäin sentään, osa isoista jäi hieman littaniksi ja vaaleiksi, mutta näitä sattuu :) Isoihin vielä dumlet sisään ja herkkuja olivat! Kuorrutuksen takia nämä oikeastaan tein, sillä piti saada avattu purkki käytettyä ennenkuin meni vanhaksi. Valmista Betty Crockerin vanilla frostingia, omnomnom. Isot muffinsit oli vielä ihan kuumia kun pursotin kräämin päälle, joten levis pisin mäkiä. Oli niin kiire kylään :) TuttiFrutti-crushia koristeena. Se on ihme tavaraa, alkaa näköjään aina sulettuaan maistua pashalle!?

Cupcake-keittiöpyyhe à la Ikea. Sieltä tarttui mukaan muutakin kivaa, mutta saas nähdä tekeekö niillä mitään vai ovatko ihan leluja.