Ristiäiskakut pojalle - Sebastianin haikara ja nalle liljoilla

Sebastian-vauvan ensimmäiseen juhlaan sain kunnian tehdä kakut. Serkkunsa Sisun sininen liljakakku oli ajatuksena, mutta kokonaan kermasta. Pelotti melkoisesti miten pahasti koristeet sulavat siihen päälle, joten vein kakut itse juhlapaikalle ja laitoin koristeet päälle vasta hetki ennen juhlan alkua. Alle laitoin valkosuklaaraastetta, joissain muissa blogeissa olen nähnyt tällaisen kosteuseristeen. Haikara on sokerimassaa, muut koristeet sokerimassan ja marsipaanin sekoitusta. En pelkästä marsipaanista saa kyllä mitään tehtyä, lissahtaa vaikka olisi kuinka monta aikaa kuivunut. (Alemmassa kuvassa yksi lilja pelkkää marsipaania ja sen kyllä erottaa.) 

 Kakuissa yhteensä 10 munan pohjat (5+5), kostutus jaffalla. Kakuissa samat täytteet, mansikkamousse sekä omena-ananasmousse. Yhteensä 5dl flora vispiä, 4dl rahkaa, 7 liivatetta(nyt meni hiukan liikaa, mutta pelkäsin että muuten alkaa "elää" automatkalla), vaniljakreemijauhetta pari ruokalusikallista. Jaettu puoliksi ja toiseen puoleen rasiallinen pakastemansikkamurskaa (4dl?) ja toiseen omenasosetta johon sekoitettu purkki ananasmurskaa sekä jonkin verran ruokotomusokeria koska omput oli aika happamia. Muuten en tykkää lisäillä sokereita täytteisiin koska yleensä on joku massapinta joka tuo ihan tarpeeksi makeutta. Tässä en tehdessä ajatellut että tulee vaan kermapinta, joten toivottavasti ei ollut liian raikas :)

 Pursotukset flora vispiä + rahkaa + vaniljakreemijauhetta. Jäi harmittamaan kun pari pursotusta meni ihan plaah kun pursotuspussissa oli joitain ihme ilmataskuja ja pursottaessa sitten prötsähteli ympäriinsä :( Mutta vispi toimi, jee! Nallen naama meni vähän oudoksi, näyttää hieman turpaansa saaneelta. Mutta ekaks marsipaaninalleksi olen ihan tyytyväinen.

Banaani-suklaa muffinssi

Tuli eilen kesken kompostinsiirtämisen suunnaton hinku suklaamuffareita joten kumpparit jalassa taikinaa sekoittelemaan :) Tällä kertaa painelin vuokiin muutamia banaaniviipaleita ja tuli kyllä niiiiin ihania. Mitenköhän en ole ennen tätä keksinyt. Ihanan kostean meheviä. Ja bansku ja suklaa on muutenkin mahtava yhdistelmä. Kesällä grillattiin jälkkäriks, eli folioon bansku johon painellaan suklaanmurusia. Jätskin kanssa superherkkua. Tässä tuo makuhdistelmä siis muffinsissa. Tälle "ohjeelle" myönnetään KakkuKakku-blogin hyväksyntähylje! (Seal of approval, ehe ehe, he...) Täytyy myöntää että halusin myös jotain herkkua laitettavaksi uudelle ihanan syksyiselle Sienan valot-lautaselle :)

Isin lehmäkakku

 Herra Nirso toivoi alunperin synttärikakukseen Skeletorin linnaa, mutta koska kakkuun sai tulla vain banaania, mansikkaa ja kermavaahtoa (ei värjättyä) niin koita siinä sitten jotain monimutkaista tornihässääkkää koota. Onneksi lehmä kelpasi :) Makuhan näissä tärkein, ja on kyllä omasta mielestänikin niin maailman parasta kakkua tuo perus kermis. Suutarin lapsien kakut tehdään kun vieraat jo kopistelee portailla, joten on vähän "erilainen" tämä lehmä :D Spagettityllaa kokeilin lautaselle ettei olis niin paljas, ja siksi että unohdin suojata lautasen ja meni ihan suttuiseksi...

 Kakut olivat poitsujen lahja isille, eli yhdessä tehtiin koristeita yhtenä askarteluhetkenä. On kyllä niin kätevää, saa itse tehdä "tilaustöitä" eikä tarvitse pelätä että syövät mahansa täyteen muovailuvahaa. Nuorempi ei montaa koristetta saanut aikaan, söi kaiken massan mitä sille antoi. Ylemmässä kuvassa on esikoisen muovailemat kirjaimet "ISI". (Hei, se on alle 3v, eipäs arvostella :) ) Esikoinen RAKASTAA (omien sanojensa mukaan) marsipaania ja toivoo marraskuisen synttärikakkunsa olevan kokonaan marsipaania...

Ja tässä toisessa isin synttärikakussa siis on kanto ja kaksi sientä... (joo joo, on se, usko vaan) Nuo silikonimuotit on kyllä upeita, nuo päivänkakkarat ovat 1,5vuotiaan tekemiä!! Itse myös ovat ne tietysti kakun päälle asetelleet. Itse yritin suklaarouheesta tehdä "kaarnaa" reunoille ja vuosirenkaita päälle. Eipä ole yhtä helppoa kuin massasta muotoilu ei :)

"Tieteellisesti" maailman parhaiksi julistetut suklaakeksit

Reseptin näihin kunnon jenkkityylisiin PEHMEISIIN chocolate chip cookieseihin sain pikkuveljeni kautta joka nämä kehui maasta taivaaseen. Jos pidät kovista kekseistä niin kaipa näitä voisi koettaa paistaa kuoliaaksi, itselle se "chewiness" on tämän tyyppisten keksien juju. Ja ovathan nämä hyviä, hra Nirsonkin mielestä :) Resepti on koko seitsemän sivun seikkaperäisyydessään luettavissa täältä. David Lebovitz siis herran nimi joka reseptin kehittänyt. Täytyy kyllä tehdä niitä "omia" CCC:seja ja oikein verrata. Muutenkin noita "maailman parhaita" reseptejä taitaa olla naurettavat määrät. Olisi hauska joskus itsekin kokeilla niistä kuuluisimmat leipoa läpi :)

Ainekset:

• 350 g jauhoja
• 3/4 tl soodaa
• 1/8 tl suolaa
• 225 g huoneenlämpöistä suolatonta voita (käytin kyllä vaan vähäsuolaista)
• 215 g fariinisokeria
• 150 g sokeria
• 1 tl vaniljauutetta
• 2 huoneenlämpöistä isoa kananmunaa
  
• 225 g paahdettuja, hienonnettuja pähkinöitä (käytin pekaanipähinöitä)
• 400 g (eli aivan tolkuttomasti!!!) tummaa "bitter-sweet" suklaata
• merisuolaa päälle ripoteltavaksi

Paahda ja hienonna pähkinät (jos haluat pikantin palaneen käryn pähkinöihin niin jätä paahtamisvaihe kolmevuotiaan tehtäväksi..) ja  pilko suklaa.

Vaahdota voi, sokerit ja vaniljauute, lisää munat yksi kerrallaan reippaasti vatkaten, jonka jälkeen keskenään sekoitetut kuivat aineet käännellään joukkoon. Lopuksi pähkinä- ja suklaarouheet lisätään massaan.

Ohjeessa massasta käsketään muotoilla neljä 24cm pitkää patukkaa jotka kääritään elmukelmuun, mutta koska taikina on todella pehmeää niin koin helpoimmaksi lusikoida sen neljään litran kertakäyttöpakastepussiin ja puristella ja rullata sen siten patukaksi.

Sitten tulee ohjeen ehdottomasti vaikein osuus: jätä jääkaappiin vähintään vuorokaudeksi!! Oikeasti, tekee ihmeitä taikinalle. Jotain elintarvikekemiaan liittyvää taikaa jauhojen ja kosteuden imeytymisestä ja muusta tapahtuu. Patukallisesta tulee pellillinen, joten loput voi vaikka pakastaa superhelpoksi vierasvaraksi. Vartissa upeita uunilämpimiä suklaakeksejä, uuuu.

Lämmitä uuni 175asteeseen ja leikkaa pötköstä n.2cm viipaleita. Eli 12 osaan. Pellitä, ripottele pari hiukkasta merisuolaa päälle (ite laitoin suolakukkasia, yllättäen hra Nirso piti enemmän suolattomista, mä kyllä suolallisista, kiva potku!) ja paista n.10 minuuttia. Mun uunilla paras tulos oli 11minuuttia, muuten jäi vähän liiankin "raaoiksi" keskeltä mielestäni. Ja niin järkyttävää kuin tällaista onkaan päästää suustaan, niin mielestäni tuossa oli liikaa suklaata...! Käytin 1/3 Pandan tummaa (49%), 1/3 Dammenbergin tummasuklaanappeja (55%) ja 1/3 Dammenbergin tummasuklaanappeja(72%). Eli vain tuo viimeinenhän on bittersweetiä, muut ovat semisweet suklaata. Tarvinnee joskus raaskia pistää koko 400g kunnon tavaraa ja kokeilla uudestaan. Tätä kirjoittaessa ikävä kyllä muistin että pakkasessa on vielä kaksi noista pötkylöistä ja otin toisen sulamaan... Mitenkäs muuten viettää nuhapäivää sohvalla lasten ollessa mummilassa :)

Kurpitsapiirakka /Pumpkin Pie

Vihdoin raaskin avata ihanan kurpitsan (ei tuo "puoliksi" sahaaminen mennyt ihan 50/50). Siemenet ja muut totkut pois. Paistoin uunissa leikkauspinta alaspäin 175asteessa reilun tunnin jonka jälkeen kuori kuoriutui parina isona laattana. Hedelmälihan laitoin lävikkökulhoon jääkaappiin yön yli valumaan, ja aika mittavasti nestettä siitä lähtikin. Olis voinut tietty säästää ja käyttää vaikka leipään nesteenä, mut ranneliike viemäriä kohden oli nopeampi kuin ajatus.

 Kattokaa nyt tätä väriä, ahh syksy :)

Reseptejä pumpkin paihin on lukematon määrä, mutta muistelin että tuota kondensoitua maitoa siihen ehkä olisi Teksasissa aikoinaan käytetty, joten sellaiseen reseptiin päädyin. Eli:

•  2 cuppia (n.450-500g) kurpitsamössöä
• tölkki kondensoitua maitoa
• 2 kananmunaa
• kivoja mausteita maun mukaan (aika piparkakkuteemalla menin, eli kaneli, inkivääri, neilikka. Joissain ohjeissa olisi ollut myös muskottipähkinä mut en siitä niin välitä.)

Sekoita täytteen aineet, kaada pohjataikinan päälle (itsellä oli ihan kaupan valmis kauramuropakastetaikina) ja paista 175asteessa noin tunti. Tuon piirakan väri on kyllä niin pettymys :( Heti kun sen kondensoidun maidon olin lisännyt hohtavan oransiin kurpitsaan niin massa meni aivan ruskeaksi. Hyvän makuinenhan tämä oli, kermavaahdon kera varsinkin, mutta eri reseptiä kokeilen seuraavaksi, josko saisi oranssin piirakan aikaan.

Sofian 3v Hello Kitty

Tällaisen Hello Kittyn veimme poikien pikkuserkulle synttärijuhliin mennessämme. 5-6 munan sokerikakkupohja, fantalla kostutettu, toisessa välissä suklaamousse ja toisessa persikkamousse. Päällinen vaahtista ja koristeet sokerimassaa. Taas niin naurettavan kostea meillä keittiössä että vaikka koristeet olivat jo kuivuneet niin kostuivat ja pehmenivät uudelleen. Viiksiin piti siis viime tipassa ujuttaa spagetinpätkät tueksi...

Lähes jokapäiväistä leipomista hiilihydraattihimoon ja kalseuden karkoittamiseen

Ihanaa amerikkalaista omenapiirakkaa, jossa todella on omenaa muutenkin kuin vain pinnan koristeena! Tätä taitavat monet tällä hetkellä tehdä, ja on mulla ollut listalla jo pitkään, odotellut vain noiden omppujen kypsymistä. Niitä kypsyy vain lähinnä pari päivässä ja poitsut syö ne kaikki jo heti ulkona. Pari omenahyvää on tullut tehtyä mutta tämä oli eka piirakka. Ohje on sly:ltäni saamasta omenaherkkukirjasta joka taustalla.

Nypittävä taikina joka valmiina jääkaapiin jäähtymään. Viilenneenä kauli puolet irtopohjavuuan pohjalle tai syvään piirakkavuokaan:

• 150g voita
• 350g vehnäjauhoja
• 2rkl fariinisokeria
• 3-4rkl vettä   

Täyteaineiden annetaan tekeytyä noin 15min ennenkuin kaadetaan piirakkapohjan päälle:

• 1,5kg omenia (puolet kirpeitä, puolet makeita. Itse pistin kaikki samasta puusta.)
• 250g sokeria
• 2rkl sitruunamehua
• kanelia
• 2rkl vehnäjauhoja (+ itse pistin vielä 2rkl perunajauhoja koska epäilin että omat omput saattaa päästää enemmän nestettä kuin kaupan granny smithit sun muut.)
• 50g voita nokareina täytteen päälle vuokaan

Uuni 200asteeseen, toinen puoli taikinaa kanneksi johon ilmareiät törkkimällä tai leikkaamalla kuviot, voidellaan maidolla tms, sokeria ja kanelia päälle. (Itse laitoin kandisokeria jota sly:ltäni sain, ja oli hyvää ja nättiä.) Piiraka uuniin, lämpö lasketaan 180asteeseen ja siellä sitten n.1,5h. Jäähdytä niin kauan kuin maltat ja syö jätskin kera. Oli kyllä herkkua kylmänäkin! Kävi ihan nigellat ja joka kerta ohi kulkiessa piti maistaa palanen :) Tämä tulee jäämään pysyvään repertuaariin, vähän tietty tarvii uutta kokeilla (esim rusinoita sekaan, ommmm...). Ja mitenköhän tuon pinnan sais sellaisen nätin kuperaksi, sillä nyt meni ihan kurtulle niiden omenanpalojen muotojen mukaan.

Poitsu tahtos kääretorttua kun mummikin oli tehnyt. "Onko sulla äiti varmasti mansikkahilloa sitten?" kysyi 2,5v sankari. Lupauksesta huolimatta ei ollut mutta taitaa pakastemansikkamurska vielä mennä täydestä tuon ikäiseen. 4 munan kääretorttulevy (joka ei anopin uudesta ohjeesta huolimatta vaan onnistu.) Tulee jotensakin rakeista ja kovaa,ei pehmeän tiivistä kuten anopin tekemänä. No, näitä asioita on kiva harjoitella :) Mansikkamurskan päälle laitoin valmiiksi keitettyä kondensoitua maitoa, eli sellaista kinuskista mönjää, sekä Flora Vispiä, joka tällä kertaa hieman paremmin vaahtoutui. Vierekkäiset purkit kaupan hyllyssä olleet edellisen kanssa joka siis oli paksua tönkköä. Pitäis varmaan jaksaa tehdä joku valitus. Päällä vaahtismassaa jota sattui olemaan kaapissa pienet köntsät. Ei ihan niin namia kuin odotin, varsinkin seuraavana päivänä oli hieman mauton, ei ollenkaan niin äklömakea kuin kinuskilta odotin ;) Tänään en leiponut mitään, huomenna taas on pakko. Jokin kotihellan lämmön ja hiilihydraattien nopean palkitsevuuden kohtalokas yhteys tällä hetkellä pitäisi mut vaikka jatkuvasti leipomassa!