"Tieteellisesti" maailman parhaiksi julistetut suklaakeksit

Reseptin näihin kunnon jenkkityylisiin PEHMEISIIN chocolate chip cookieseihin sain pikkuveljeni kautta joka nämä kehui maasta taivaaseen. Jos pidät kovista kekseistä niin kaipa näitä voisi koettaa paistaa kuoliaaksi, itselle se "chewiness" on tämän tyyppisten keksien juju. Ja ovathan nämä hyviä, hra Nirsonkin mielestä :) Resepti on koko seitsemän sivun seikkaperäisyydessään luettavissa täältä. David Lebovitz siis herran nimi joka reseptin kehittänyt. Täytyy kyllä tehdä niitä "omia" CCC:seja ja oikein verrata. Muutenkin noita "maailman parhaita" reseptejä taitaa olla naurettavat määrät. Olisi hauska joskus itsekin kokeilla niistä kuuluisimmat leipoa läpi :)

Ainekset:

• 350 g jauhoja
• 3/4 tl soodaa
• 1/8 tl suolaa
• 225 g huoneenlämpöistä suolatonta voita (käytin kyllä vaan vähäsuolaista)
• 215 g fariinisokeria
• 150 g sokeria
• 1 tl vaniljauutetta
• 2 huoneenlämpöistä isoa kananmunaa
  
• 225 g paahdettuja, hienonnettuja pähkinöitä (käytin pekaanipähinöitä)
• 400 g (eli aivan tolkuttomasti!!!) tummaa "bitter-sweet" suklaata
• merisuolaa päälle ripoteltavaksi

Paahda ja hienonna pähkinät (jos haluat pikantin palaneen käryn pähkinöihin niin jätä paahtamisvaihe kolmevuotiaan tehtäväksi..) ja  pilko suklaa.

Vaahdota voi, sokerit ja vaniljauute, lisää munat yksi kerrallaan reippaasti vatkaten, jonka jälkeen keskenään sekoitetut kuivat aineet käännellään joukkoon. Lopuksi pähkinä- ja suklaarouheet lisätään massaan.

Ohjeessa massasta käsketään muotoilla neljä 24cm pitkää patukkaa jotka kääritään elmukelmuun, mutta koska taikina on todella pehmeää niin koin helpoimmaksi lusikoida sen neljään litran kertakäyttöpakastepussiin ja puristella ja rullata sen siten patukaksi.

Sitten tulee ohjeen ehdottomasti vaikein osuus: jätä jääkaappiin vähintään vuorokaudeksi!! Oikeasti, tekee ihmeitä taikinalle. Jotain elintarvikekemiaan liittyvää taikaa jauhojen ja kosteuden imeytymisestä ja muusta tapahtuu. Patukallisesta tulee pellillinen, joten loput voi vaikka pakastaa superhelpoksi vierasvaraksi. Vartissa upeita uunilämpimiä suklaakeksejä, uuuu.

Lämmitä uuni 175asteeseen ja leikkaa pötköstä n.2cm viipaleita. Eli 12 osaan. Pellitä, ripottele pari hiukkasta merisuolaa päälle (ite laitoin suolakukkasia, yllättäen hra Nirso piti enemmän suolattomista, mä kyllä suolallisista, kiva potku!) ja paista n.10 minuuttia. Mun uunilla paras tulos oli 11minuuttia, muuten jäi vähän liiankin "raaoiksi" keskeltä mielestäni. Ja niin järkyttävää kuin tällaista onkaan päästää suustaan, niin mielestäni tuossa oli liikaa suklaata...! Käytin 1/3 Pandan tummaa (49%), 1/3 Dammenbergin tummasuklaanappeja (55%) ja 1/3 Dammenbergin tummasuklaanappeja(72%). Eli vain tuo viimeinenhän on bittersweetiä, muut ovat semisweet suklaata. Tarvinnee joskus raaskia pistää koko 400g kunnon tavaraa ja kokeilla uudestaan. Tätä kirjoittaessa ikävä kyllä muistin että pakkasessa on vielä kaksi noista pötkylöistä ja otin toisen sulamaan... Mitenkäs muuten viettää nuhapäivää sohvalla lasten ollessa mummilassa :)

Kurpitsapiirakka /Pumpkin Pie

Vihdoin raaskin avata ihanan kurpitsan (ei tuo "puoliksi" sahaaminen mennyt ihan 50/50). Siemenet ja muut totkut pois. Paistoin uunissa leikkauspinta alaspäin 175asteessa reilun tunnin jonka jälkeen kuori kuoriutui parina isona laattana. Hedelmälihan laitoin lävikkökulhoon jääkaappiin yön yli valumaan, ja aika mittavasti nestettä siitä lähtikin. Olis voinut tietty säästää ja käyttää vaikka leipään nesteenä, mut ranneliike viemäriä kohden oli nopeampi kuin ajatus.

 Kattokaa nyt tätä väriä, ahh syksy :)

Reseptejä pumpkin paihin on lukematon määrä, mutta muistelin että tuota kondensoitua maitoa siihen ehkä olisi Teksasissa aikoinaan käytetty, joten sellaiseen reseptiin päädyin. Eli:

•  2 cuppia (n.450-500g) kurpitsamössöä
• tölkki kondensoitua maitoa
• 2 kananmunaa
• kivoja mausteita maun mukaan (aika piparkakkuteemalla menin, eli kaneli, inkivääri, neilikka. Joissain ohjeissa olisi ollut myös muskottipähkinä mut en siitä niin välitä.)

Sekoita täytteen aineet, kaada pohjataikinan päälle (itsellä oli ihan kaupan valmis kauramuropakastetaikina) ja paista 175asteessa noin tunti. Tuon piirakan väri on kyllä niin pettymys :( Heti kun sen kondensoidun maidon olin lisännyt hohtavan oransiin kurpitsaan niin massa meni aivan ruskeaksi. Hyvän makuinenhan tämä oli, kermavaahdon kera varsinkin, mutta eri reseptiä kokeilen seuraavaksi, josko saisi oranssin piirakan aikaan.

Sofian 3v Hello Kitty

Tällaisen Hello Kittyn veimme poikien pikkuserkulle synttärijuhliin mennessämme. 5-6 munan sokerikakkupohja, fantalla kostutettu, toisessa välissä suklaamousse ja toisessa persikkamousse. Päällinen vaahtista ja koristeet sokerimassaa. Taas niin naurettavan kostea meillä keittiössä että vaikka koristeet olivat jo kuivuneet niin kostuivat ja pehmenivät uudelleen. Viiksiin piti siis viime tipassa ujuttaa spagetinpätkät tueksi...

Lähes jokapäiväistä leipomista hiilihydraattihimoon ja kalseuden karkoittamiseen

Ihanaa amerikkalaista omenapiirakkaa, jossa todella on omenaa muutenkin kuin vain pinnan koristeena! Tätä taitavat monet tällä hetkellä tehdä, ja on mulla ollut listalla jo pitkään, odotellut vain noiden omppujen kypsymistä. Niitä kypsyy vain lähinnä pari päivässä ja poitsut syö ne kaikki jo heti ulkona. Pari omenahyvää on tullut tehtyä mutta tämä oli eka piirakka. Ohje on sly:ltäni saamasta omenaherkkukirjasta joka taustalla.

Nypittävä taikina joka valmiina jääkaapiin jäähtymään. Viilenneenä kauli puolet irtopohjavuuan pohjalle tai syvään piirakkavuokaan:

• 150g voita
• 350g vehnäjauhoja
• 2rkl fariinisokeria
• 3-4rkl vettä   

Täyteaineiden annetaan tekeytyä noin 15min ennenkuin kaadetaan piirakkapohjan päälle:

• 1,5kg omenia (puolet kirpeitä, puolet makeita. Itse pistin kaikki samasta puusta.)
• 250g sokeria
• 2rkl sitruunamehua
• kanelia
• 2rkl vehnäjauhoja (+ itse pistin vielä 2rkl perunajauhoja koska epäilin että omat omput saattaa päästää enemmän nestettä kuin kaupan granny smithit sun muut.)
• 50g voita nokareina täytteen päälle vuokaan

Uuni 200asteeseen, toinen puoli taikinaa kanneksi johon ilmareiät törkkimällä tai leikkaamalla kuviot, voidellaan maidolla tms, sokeria ja kanelia päälle. (Itse laitoin kandisokeria jota sly:ltäni sain, ja oli hyvää ja nättiä.) Piiraka uuniin, lämpö lasketaan 180asteeseen ja siellä sitten n.1,5h. Jäähdytä niin kauan kuin maltat ja syö jätskin kera. Oli kyllä herkkua kylmänäkin! Kävi ihan nigellat ja joka kerta ohi kulkiessa piti maistaa palanen :) Tämä tulee jäämään pysyvään repertuaariin, vähän tietty tarvii uutta kokeilla (esim rusinoita sekaan, ommmm...). Ja mitenköhän tuon pinnan sais sellaisen nätin kuperaksi, sillä nyt meni ihan kurtulle niiden omenanpalojen muotojen mukaan.

Poitsu tahtos kääretorttua kun mummikin oli tehnyt. "Onko sulla äiti varmasti mansikkahilloa sitten?" kysyi 2,5v sankari. Lupauksesta huolimatta ei ollut mutta taitaa pakastemansikkamurska vielä mennä täydestä tuon ikäiseen. 4 munan kääretorttulevy (joka ei anopin uudesta ohjeesta huolimatta vaan onnistu.) Tulee jotensakin rakeista ja kovaa,ei pehmeän tiivistä kuten anopin tekemänä. No, näitä asioita on kiva harjoitella :) Mansikkamurskan päälle laitoin valmiiksi keitettyä kondensoitua maitoa, eli sellaista kinuskista mönjää, sekä Flora Vispiä, joka tällä kertaa hieman paremmin vaahtoutui. Vierekkäiset purkit kaupan hyllyssä olleet edellisen kanssa joka siis oli paksua tönkköä. Pitäis varmaan jaksaa tehdä joku valitus. Päällä vaahtismassaa jota sattui olemaan kaapissa pienet köntsät. Ei ihan niin namia kuin odotin, varsinkin seuraavana päivänä oli hieman mauton, ei ollenkaan niin äklömakea kuin kinuskilta odotin ;) Tänään en leiponut mitään, huomenna taas on pakko. Jokin kotihellan lämmön ja hiilihydraattien nopean palkitsevuuden kohtalokas yhteys tällä hetkellä pitäisi mut vaikka jatkuvasti leipomassa!

Salama-autokakku

Tällainen Salama McQueen lähti Rafaelin 2v-synttäreille. Lasken ulkonäön onnistuneeksi koska 2,5v esikoinen tunnisti "salamariiniksi" :D

Sisällä mango-persikkamousse sekä mansikkakermahässäkkä. Ja jälleen kerran flora vispi petti :( Tarvinnee ryhtyä merkin vaihtoon, ei tästä tuu mitään. Eli ei ilmavuutta laisinkaan vaan jämähti välittömästi ranskankermaksi. Pinta ei tällä kertaa ollut vaahtista, vaan sokerimassaa, sillä epäilin että noin punaiseksi värjättäessä olisi pitänyt olla sitä no-taste-red väriä. Käytin mansikkatomusokeria sokerimassan maun peittämiseksi. Koska päällinen oli sokerimassaa oli alle pakko laittaa kreemi. Sokerikreemin siis tein, eli tuplamäärä tomusokeria voihin nähden + ruokalusikallinen nestettä. Pakko oli lämmittää mikrossa että sai leviämään kunnolla. Taidan kokeilla seuraavaksi muulla reseptillä. Kaikki koristeet myös sokerimassaa. Renkaat oli aivan liian pienet koska olin ne tehnyt jo aiemmin. Tai siis oikeastaan kakku oli liian iso.

 Taustalla uusi ihana keittokirjateline :)

Villen hallibilekakut / Batman ja Internet

Huokaus... Sitä käyttää tunti tolkulla aikaa kakun näyttävyyteen muttei viitsi käyttää kahtaa minuuttia ottaakseen kunnon kuvaa kakusta. Tämä kuitenkin oli siis päivänsankarin itse toivoma kakku. Juhlista on jo sen verran monta aikaa että nyt en kyllä ihan muista mitä mahtoi sisällä olla turkinpippurimoussen lisäksi. Taisi olla muuten laksitsimousse :) Eli joku määrä kermaa, rahkaa ja pari liivatetta, sekä kaksi pussia Pandan lacksuu lakritsimönjää (kauppanimi siis, ei mikään itsekeksitty halventava termi :) ) Turkinpipurimousse hiukan pissi, sillä siihen käyttämäni vispikerma oli totaalikuraa. Ei ollut mitään normaalissa valikoimassa olevaa, vaan jonkun pienen meijerin ehkä koe-erä tms. Oi miksi on aina pakko kokeilla uutta! Yön tuossa vaiheessa muut kermat oli loppu joten näillä mentiin. Liivattella sen sai jämäkäksi, mutta aamulla oli loppukin kuohkeus kermasta hävinnyt ja kerros lissahtanut pahasti. Vaahtismassa päällä onneksi oli osan kosteudesta imenyt, ettei kakku sentään uinut, mutta melkoisesti harmitti. Eli siinä siis kerma+rahka+liivateseoksen joukkoon tuli 1,5pss tehosekoittimilla murskaksi pistettyä turkinpippuria, omnomnom...

Päällinen vaahtismassaa. Toinen puoli happamista omenavaahtiksista tehtyä (Apple Sourz tms.), ja vaikka/koska niissä on pieni karkkisisus tuli massasta helpointa ikinä muovailla. Oli ihan ilo vaivata ja kaulia :) Salmiakkivaahtispinta oli toiveena, mutta Repe Sorsan verenpaineennostattajavaahtiksia ei löytynyt yhdestäkään Turun alueen kaupasta, liekö vedetty markkinoilta. Joten perusvaahtiksiin sekoitin sitten turkinpippuritomua. Täysin tasaisesti se ei massaan levittynyt, mutta ajattelin että teollisuushallissa pidettävien konemusiikki(tekno? mitä vaan, jytkettä)bileiden tunnelmaan ehkä pieni rosoisuus sopii. Vaahtismassa kaulittu tähti-silikonialustan päällä ja elintarvikeväreillä maalasin parit tähdet vastakkaisella värillä enemmän näkyviin. Logo päällä on Kick-patukoista muovailtu. Hyvää oli tämäkin, tietty ;)

Tämä kyllä itkettää vieläkin. Hyvää se oli ja kaikki meni, ei siinä mitään, ja ihan tuhotultahan se näytti kun eka pala oli otettu, mutta silti :(

Eli tässä inspiraationa The IT Crowd niminen tv-sarja jonka faneja veljeni kanssa ollaan. Tämä on sisäpiirin vitsi siis kyseisestä sarjasta, eli tämä on Internetti. (Musta laatikko jossa punainen valo päällä.) Toteutus hieman tökki. Kinuskin keittäminen kick-patukoista osoittautui kinkkiseksi puuhaksi vaikka luin idean saatuani että tätä muutkin ovat soveltaneet. Pelkkä pinta olisikin onnistunut tasaisesti, mutta sen valuttamista reunoille en ollut ennen kokeillut. Katastrofi. Nostellessani vadille valunutta kinuskia takaisin kakun päälle tajusin sen mutavyöryn tavoin raapineen maata mukanaan. Kakun pinta siis oli murusista möykkyisen kinuskin peitossa. Loppukinuski menikin sitten pinnan saamiseen syötävän näköiseksi ja reunat jäivät omilleen. Riisipaperille sitten kirjoitin elintarviketussilla ohjelman käyttämällä fontilla pari "Internet" episodiin liittyvää repliikkiä ja lisäsin reunoille. (The Elders of the Internet know who you are. sekä Demagnetized by the Hawk himself.) Riisipaperi ikävä kyllä imi rasvaa kinuskista, joten huokaus tosiaan. Kaiken lisäksi kakku oli liian suuri yhellekään tarjoilualustalleni. 

Mutta oli kyllä tosi hyvää, sisällä suklaamousse sekä piparminttumousse. Ajatuksena siis että kakku oli kuin sukulaku ja minttulaku! :) Piparminttua ei mistään yön siinä vaiheessa kun idean sain tietenkään enää olisi saanut, mutta löysin karkkikaapista joulusta jääneitä candy caneseja, eli sellaisia vanhan piian sääriluuntapaisia karkkeja (polka?) joita kuusenkoristeena käytetään. Ja eikun tehosekoitimeen. Lapset eivät heränneet meteliin ihme kyllä :) Jopa herra Nirso, joka ensin yökkäili (tällekin) ajatukselle, myönsi että se oli oikeastaan ihan hyvää ja otti toisenkin palan :) Ja lapset taisivat ottaa kolmannenkin... :D

Villen hallibilekakut / Hazard

Hallibileisiin, jotka siis olivat myös veljen synttäribileet, oli arviolta tulossa noin 50 henkeä, ja illan kestonkin kannalta päädyin kolmeen kakkuun. Tämä oli niistä viimeisin, mutta kuvanlaatu on tasainen läpi koko illan... :)

Kyseessä caipirinha juustokakku, maidoton sellainen. Tai niin luulin, mutta vasta kakun tehtyäni tajusin että Dominokeksien täyte varmasti on jotain maitohässäkkää. Eipä sillä merkitystä ollut, ei kakkua maidottomana toivottu oltu. Eli kaksi purkkia sitruunatuore"juustoa", kaksi purkkia Sunnuntai vispattavaa valkoista vaahtojuttua, (mitä lie, enpä ole ostamassa toiste. Kesti aivan tolkuttoman kauan vispaantua.) kaksi pussia caipirinha drink mix -jauhoa, n.puoli desiä limemehutiivistettä ja kolme liivatetta. Pohjalla siis perus dominomuru + rasva. Päällä paketti lime jell-o hyytelöä jonka hyydytin omaan kippoonsa ja viskoin epämääräiseksi biohasardiksi kakun päälle.

Kakkua ympäröi valkosuklaa "transferi" jossa lukee "Police line, do not cross." Pesin ja säästin kalvon jolla aiemmin käyttämäni kaupasta ostettu transferi oli, piirsin siihen tummasuklaalla tekstin ja sen jähmetyttyä kaadoin päälle keltaiseksi värjäämääni valkosuklaata. Hyvin toimi, vaikka hiukan teksti sotkeentuikin levittäessäni valkosuklaata jota oli aivan liian vähän. 

Koristeet on sokerimassaa joihin pensselillä maalasin varoituskuviot (myrkky, biohasardi, säteily ja laser.) pastavärillä. Taustan sivelin suklaalla etteivät sulaisi hyytelön päälle, ja hyvin toimi.

 Tässä vielä kuva boolista jossa siis kuivajäätä :) Sillä ne kakutkin sai pysymään minuakin tyydyttäneessä lämpötilassa yllättävän pitkään.