Voting

Wednesday, July 21, 2010

SLY11-heinäkuu


Ihanan paketin taas sain postista :) Tämän kierroksen teemana oli omena, ja pakettini sisälsi seuraavaa:

  • Makoisat omena- ja päärynäreseptit -kirja, jossa jokainen ohje on kokeilemisen arvoinen. Tämä on todella mahtava, sillä omenasta ei meidän suvussa tule puute omena-aikaan, ja jokainen uusi resepti on enemmän kuin tervetullut!
  • Reilun kaupan ruokokidesokeria (paahtovanuukkaan päälle ainakin ajattelin)
  • kanelia (tätä kuluu meillä tolkuttomasti jahka omenakausi avaa syksyn ja talven leipomiset)
  • vaniljamousseainekset, aivan uusi tuttavuus, kivaa :)
  • valkosuklaata
  • uskollinen ystävä -teetä
Ihanassa kortissa (joka ei näköjään päässyt kuvaan) oli paljastus, eli salaisena leivontaystävänäni on tällä kierroksella ollut Mari Tonttulasta! Kiitos valtaisasti, on ollut todella miellyttävä "tutustua" :) Ja lämpimät kiitokset myös emoille! Varmasti osallistun tähän hupiin taas uudelleenkin, vaikka seuraava kierros nyt väliin jääkin.

Friday, July 16, 2010

Sisustuskutsukakku/ Annan ei-synttärikakku


Tätä kakkua stressasin hieman, ja helteiden vuoksi sekä plan A että plan B tulivat hylätyiksi. Ei ole 28 astetta keittiössä oikea aika opetella brush embroideryä, eli pitsimäisen kuvion aikaansaamista pikeerillä ja siveltimillä. Viileämmällä sitten. Toinen idea oli tehdä tyynykakku, eli pillow cake, koska sisustuskutsuista oli kyse. Tässäkin sama ongelma, eli kakun leikkely ja muotoilu olisi ollut ehkä kylmäketjun kannalta riski. (Olen hieman hysteerikko tuon kylmäketjun kanssa.)

Eli päädyin tuota suklaatransferia kokeilemaan; tulee kyllä niin helposti näyttävää jälkeä! Esimerkiksi Kakkusankarilla on todella mainiot ohjeet transferin käytölle, täällä. Ja ensi kerralla on taas hieman viisaampi ja antaa suklaan hieman jämähtää kalvon päälle ennenkuin sen kakun reunaan nostaa niin ei kaikki paikat sotkeennu... Saumakohdan peitin tyylikkään huomaamattomasti pienillä kukilla :) Olin yllättynyt kuinka helposti suklaata leikkasi. Oli siis taloussuklaan ja valkoisen leivontamuklaan sekoitusta.

Päällinen on myös uutta tuttavuutta, eli chocolate silk -massaa. Todella helppoa ja pehmeää käsitellä, mielestäni helpompaa kuin vaahtis-, sokeri tai marsipaanimassat, ja hyvän makuistakin vielä, suklaalle maistuu! Kukat sokerimassan ja marsipaanin sekoitusta.


Sisällä kakussa perus sokerikakkupohja joka taas onnistui, jee :) Ei paljon tarvinut munia lämmitellä kyllä. Ensimmäistä kertaa kokeilin paistaa mummilan kiertoilmauunissa pohjat, kolme kerrallaan, ja onnistui. Kotona en ole uuniin koskenutkaan viime aikoina. Täytetoiveena oli persikka- ja mangomousset. Eli valmis mango-passiomoussepussi +maito, tölkki mangoa soseutettuna/ tölkki persikkaa soseutettuna, purkki tuorejuustoa, vaahtoutuvaa vaniljakastiketta, liivatteita 6kpl, 2prk vispiä. (ärr murr, pirun ranskankerma ei meinannut purkista tulla ulos eikä vaahtoon tullut lainkan ilmavuutta, samantien jämähti. Ärsyttää nuo Floran ongelmat kun tietää että ei ole mikään yksittäistapaus vaikka mulle ekaa kertaa sattuikin.) Tuota jäi yli niin että ison kakun yhteen väliin riitäisi. Mutta kun teen näitä aina vähän mitä kaapista sattuu löytymään -periaatteella. Eipä tuo ole niin noko nuukaa, kyllä niille loppumousseille aina jokin loppusijoitus on löytynyt :)

Olen aikas tyytyväinen näihin kukkasiin. Kokeilin ruusuja monellakin eri tapaa ja taisin löytää oman suosikin.

Niin ja tuo teksti on "Ceci n'est pas une fleur." (Tämä ei ole kukka.) Magritte-viitaus siis. Synttärisankari Annan toiveena kun oli jokin tekstinpätkä kakun päälle, (Mikään puutarhaviittaushan ei valitettavasti enää tule kyseeseen, aivan eri mielleyhtymät nykyisin...) ja olin juuri lukenut Magrittesta ja surrealisteista. Kuuluisa Ceci n'est pas une pipe (Tämä ei ole piippu) -maalaus siis, jossa kuva piipusta ja tuo teksti. Vaikka reproduktio olisi kuinka realistinen, se ei silti koskaan voi saavuttaa kaikkia todellisuuden ulottuvuuksia, jokin jää aina uupumaan. Siispä "tämäkään ei ole kukka." Koristelutuubisuklaa ja elintarviketussi riisipaperille ;)

Wednesday, July 7, 2010

Kolmen suklaan vaniljamuffinsit




Oli vaan pakko tehdä muffinseja vaikka tuskallinen kuumuus muuten uunin käytön onkin estänyt. Mutta koska oltiin illaksi lähdössä kylään niin eipä tarvinnut kuumuutta kotona kärsiä. Kuiva-aineet olin jo laittanut valmiiseen pussiin kun piti juhannuksena jo tehdä, mutta muuta mählättävää oli jo niin yllin kyllin että silloin jäi. On kyllä sitten maailman helpoin homma, onnistuu jopa 2,5 vuotiaalta kun äiti hieman jeesaa vieressä. Kuiva-aineet pussista kulhoon, märät aineet päälle (käytän aina sunnuntain juoksevaa, superhelppoa kun ees mitään sulattelemisia ei tarvita) ja haarukalla hieman sörkitään taikinan oloiseksi. Tällä kertaa sekaan laitettiin n.125g taikapapuja, eli Kultasuklaan kolmen suklaan nappeja. Ensimmäistä kertaa kokeilussa ja uuuh oli herkkuja, hintansa väärti. (Tai ehkä suklaa aina on.) Sitten 200 asteiseen uuniin n.20-25min, riippuu koosta.

Perus vaniljamuffinsitaikina

4,5dl vehnäjäuhoja
2,5dl sokeria
2,5tl leivinjauhetta
0,5tl suolaa
2tl vaniljasokeria

2dl maitoa
2 munaa
75g/75ml rasvaa


Oli kyllä taas niin kuningasidea mulla, eli kaikki taikina ei mahtunutkaan uuteen, ensimmäistä kertaa käytössä olevaan minimuffinssipeltiin (jonka ostin vaikka piti ostaa uudet kesäkengät. Erinomainen vaihtokauppa :) ) Lopputaikinasta siis 6 normaalikokoista muffaria. Ei sitten pellit mahtuneetkaan uuniin nätisti vierekkäin vaikka näin oletin... Hieman limittäin sentään, osa isoista jäi hieman littaniksi ja vaaleiksi, mutta näitä sattuu :) Isoihin vielä dumlet sisään ja herkkuja olivat! Kuorrutuksen takia nämä oikeastaan tein, sillä piti saada avattu purkki käytettyä ennenkuin meni vanhaksi. Valmista Betty Crockerin vanilla frostingia, omnomnom. Isot muffinsit oli vielä ihan kuumia kun pursotin kräämin päälle, joten levis pisin mäkiä. Oli niin kiire kylään :) TuttiFrutti-crushia koristeena. Se on ihme tavaraa, alkaa näköjään aina sulettuaan maistua pashalle!?

Cupcake-keittiöpyyhe à la Ikea. Sieltä tarttui mukaan muutakin kivaa, mutta saas nähdä tekeekö niillä mitään vai ovatko ihan leluja.